Joukko Espoon Maanpuolustusnaisten talvisen ulkoilun ja kulttuuriretkeilyn ystäviä tapasi helmikuisena lauantaiaamuna Tuusulanjärven hotelli Gustavelundin aulassa.
Elettiin Etelä-Suomen hiihtolomaviikkoa. Aiemmin jo toivottomaltakin näyttänyt keli oli kuukauden aikana tekeytynyt oikein mainioksi pakkaskaudeksi, ollen tuona aamuna lähellä nollaa pyörivä ideaali lämpötila suunnistaa edessä aukeavalla, turvallisen teräsjään kerryttäneelle järvelle.
Ja mikä järvi meitä innokkaita luistelijoita, kelkkailijoita ja sauvakävelijöitä odottikaan: kokonaista 14 km huollettua jääbaanaa kutsui käyttäjiään koko Tuusulanjärven pituudelta aina Tuusulan kirkolta Järvenpään Rantapuistoon!
Reitti Järvenpäähän Gustavelundin rannasta tarjoili parastaan kulkien Onnelan, Lottamuseon ja vastarannan Sarvikallioiden ohitse, tavoittaen seuraavaksi Puolusvoimien kurssikeskuksen eli Taistelukoulun rantasaunoineen, ja sitten Hiivoonlahden niemenkärjen komean Halosenniemen. Tämän jälkeen oltiinkin järven avoselällä ja edessä siinsivät Vanhankylänniemi ja Järvenpää. Takatullessa baana kiersi vielä kirkkorannan kautta lenkin halukkaille.
Kaksi tuntia vilahti nopeasti kaikilta seurueilta järven jäällä. Jos alkumatkan meno olikin ollut rennonletkeän helppoa menoa, myönsi yksi jos toinen paluumatkan vastatuuleen puskiessa jaloissa olevan jo aidon urheilujuhlan tuntua😅🥇👌
Lottamuseolla lounaan ja lottahistorian äärellä
Ulkoilun jälkeen nautimme Tuusulan Rantatien kulttuurihistoriallisessa ympäristössä sijaitsevan Lottamuseon kanttiinissa maittavan lounaan. Ilmeni, että olimme itse asiassa replikarakennuksessa, sillä alkuperäinen, jo 1800-luvulla rakennettu Syväranta, paloi vuonna 1947. Huvilan vanhaa perua oleva ihastuttava lukinseittiportti seisoi muistuttamassa tilan menneisyydestä jo ennen Lotta Svärd -järjestön aikoja.
Retkemme lopuksi vierailimme Lottamuseon näyttelyssä, joka esitteli meille monimuotoisesti Lotta Svärd -järjestön historiaa. Esillä oli esineitä ja valokuvia järjestön toiminnasta eri vuosikymmenillä, painottuen toisen maailmansodan aikaan. Oli myös mielenkiintoista esimerkiksi kuunnella 30-40-luvun lottien kertomuksia tarjolla olevilta nauhoitteita. Lue lisää Lotta Svärd säätiöstä ja historiasta.
Kuvat ja teksti: Nina Lundahl
