Bussilastillinen Maanpuolustusnaisia suuntasi elokuun lopun lämpimänä aamuna kohti Askaisia, mukanaan nouseva retki-innostus päivän antia kohtaan. Luvassa olisi opastus Louhisaaren kuuluisaan barokkilinnaan ja Askaisten aateliskirkkoon. Samalla vierailisimme myös Mannerheim-ristin ritareiden Ritaripuistossa.
Arkkitehtuurinen helmi läpi historiamme käänteiden
Askaisten Louhisaaren tila on kuulunut jo vuosisatojen ajan ylhäisaatelille. Sen merkittävimmät omistajasuvut ovat olleet Suomen historiaan jälkensä jättäneet Flemingien ja Mannerheimien suvut.
Tiedetään, että tilan omistajaksi tulivat Flemingit 1400-luvun puolivälistä aina 1700- luvun loppuun asti. Flemingien aikana rakennettiin myös nykyinen kartanolinna amiraali, kamarikollegion presidentti ja Suomen kenraalikuvernööri Herman Classon Flemingin toimesta. Päärakennuksen portaalin yläpuolella on vuosiluku 1655, joka viittaa linnan rakentamisen alkamiseen. Päärakennuksen vesikatto viimeisteltiin 1658 ja sen sivurakennukset pystytettiin sitä seuranneiden vuosien aikana.
Mannerheimien aika kartanolinnassa alkoi 1795, kun majuri, sittemmin kreivi, Carl Eric Mannerheim osti tilan. Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi Louhisaaressa 4.6.1867. Hänen isänsä taloudellisten vaikeuksien vuoksi suku kuitenkin menetti Louhisaaren vuonna 1903.
Saimme erittäin asiantuntevan ja eloisan opastuksen kartanon arkkitehtuuriin ja sisustukseen, kuullen samalla Suomen historiaan sijoittuvia kertomuksia yhdistettynä kartanon ja sen omistajien kohtaloihin. Linnan kummituksia unohtamatta!
Louhisaaren barokkilinna puutarhoineen ja miljöineen on upea nähtävyys. Se edustaa Suomessa harvinaista, italialaisesta palladiolaisesta arkkitehtuurista vaikutteensa saanutta, 1640-luvulla Ruotsiin omaksuttua hollantilaista klassismia.
Kartanolinnan eri kerroksissa voit tänä päivänä tutustua 1600-1800-lukujen sisustustyyleihin, sillä sisätilat ovat eläneet linnanomistajien modernisoidessa tiloja ja seuraten oman aikakautensa muotia. Barokin ja rokokoon ajan arkkitehtuuri on vielä erityisen hyvin esillä, sillä Mannerheimien aikaan 1800-luvulla tehtiin lähinnä tapetointia ja välttämätöntä kunnostusta, eikä niinkään muutettu enää tilaratkaisuja. Linnan kunnostustöissä 1960-luvulta alkaen on niinikään kunnioitettu ja palautettu menneiden vuosisatojen tyyliä.
Aateliskirkon ja Ritaripuiston tunnelmissa
Lounaan jälkeen suuntasimme Askaisten kirkolle, jonka Herman Fleming rakennutti 1653 silloisen kappelikirkon tilalle. Kirkossa on huomattava Flemingien, heidän voutiensa ja Mannerheimien lahjoittama esineistö. Lähes kolmen kilometrin pituinen, kartanon barokkisommitelmaan kuuluva tie johtaa kirkon ovelta Louhisaaren linnaan, liittäen kirkon kartanokokonaisuuteen.
Kirkon suntio taustoitti meille kirkon ja ritaripuiston historiaa, minkä jälkeen kiertelimme hetken itsenäisesti alueella.
Askaisten Ritaripuisto on perustettu C.G.E. Mannerheimin synnyinpitäjään näiden 191 Mannerheim-ristin ritarien kunniaksi 2007, ollen samalla myös arvostuksen osoitus koko veteraanisukupolvelle.
Ennen paluumatkaa oli osallistujilla vielä hetki aikaa käyskennellä Louhisaaren puistossa ja sivurakennuksissa ja käydä ostoksilla alueen myyntipisteissä. Kotiin kannoimme uutta tietoa ja elämyksiä, sekä tietysti solmimme mukavia uusia tuttavuuksia, niinkuin aina onnistuneilla retkillä syntyy🩵
Osallistujien kommentteja
Mistä ideat retkiin syntyvät?
Louhisaaren retki toteutettiin jäsenemme Hannele Aallon ehdotuksesta.
Olen etsinyt Mannerheimista tietoa, koska talvi- ja jatkosodan historia kiinnostaa minua sukuni veteraanien tarinoiden kautta. Sitten huomasin, että Vantaan Maanpuolustusnaiset olivat järjestäneet tällaisen tapahtuman, niin kiitos heille vinkistä, ehdotin myös Espoon Maanpuolustusnaisille paikkaan tutustumista, kertoo retkeä itse organisoimassa ollut Hannele.
Hän toivoo puskaradion kulkevan jäsenistössä enemmänkin, että on mahdollista toteuttaa hyvinkin erilaisia aktiviteetteja.
Järjestämme vastaavanlaisia hyviä ideoita jatkossakin ihan sen mukaan, mitä toiveita jäsenistöltä tulee! Tämä oli mahtava esimerkki, miten Hannelen ehdotus sai yli 20 muutakin innostumaan mukaan, iloitsee matkassa itsekin mukana ollut Espoon Maanpuolustusnaisten puheenjohtaja Ulla-Maija Niemi.
Hän kehottaa jäseniä laittamaan itselleen rohkeasti viestiä, niin ajatukset pääsevät esille hallituksen suunnittelupöydälle ja toteutukseen! Myös ilmoittautuminen mukaan organisoijaksi on erittäin tervetullutta.
Ulla-Maija toivottaa samalla kaikki jäsenet tervetulleeksi syyskokoukseen 8.10. kuulemaan syksyn suunnitelmista ja ideoimaan yhdessä uusia yhteisiä aktiviteetteja!
Teksti: Nina Lundahl
Kuvat: Hannele Aalto, Nina Lundahl
