Espoon MN: Lääkehuolto on osa turvallisuutta, jonka kriisinkestävyyttä on vielä vahvistettava

11.10.2025

Espoon Maanpuolustusnaisten syyskokouksessa 8.10.2025 puhunut Risto Kanerva, FaT, apteekkari ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori, on toiminut pitkään eri lääkehuollon tehtävissä Suomessa ja kansainvälisesti.

Apteekkitoiminta ja siviiliväestön lääkehuolto on ensimmäistä kertaa sisällytetty uudistettuun Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan (2025), osaksi yhteiskunnan kriittisiä toimintoja.

Pelkkä strateginen linjaus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan olemassaolevien mekanismien tarkastelua ja kehittämistä kriisitilanteiden ja poikkeusolojen varalle. Kanerva kuvaakin tämänhetkistä rooliaan ”unilukkariksi” pyrkiessään nostamaan eri foorumeilla aihetta esille.

Suomen lääkehuolto toimii hyvin, mutta poikkeusoloissa paljastuu haasteita

Kanerva painottaa, että Suomen lääkehuolto on normaalitilanteessa yksi maailman tehokkaimmista. Kattava apteekkiverkko, keskitetty jakelu ja kohtuulliset hinnat hyödyttävät sekä kansalaisia että terveydenhuoltoa.

Meillä on erittäin tehokas ja kustannustehokas järjestelmä. Mutta tehokkuus ei vielä tarkoita kriisinkestävyyttä.

Kanervan mukaan Suomen on ratkaistava kolme keskeistä haastetta, jotta lääkehuollon huoltovarmuus kestäisi myös poikkeusoloissa.

1. Materiaalinen valmius eli lääkkeet, varastot ja tuotantokyky

Suomessa on lakisääteiset velvoitevarastot, mutta ne kattavat vain muutamien kuukausien kulutuksen. Samaan aikaan globaali lääketeollisuus on keskittynyt Aasiaan: suurin osa EU:n kriittisistä lääkkeistä valmistetaan Kiinassa ja Intiassa, usein vain muutamassa tehtaassa.

Jos yksi tehdas pysähtyy, olemme pulassa koko läntisessä maailmassa.

Kanerva muistuttaa, että tuotannon siirtyminen pois Euroopasta on johtanut myös osaamisen katoamiseen.

Kun tuotanto loppuu, loppuu myös kyky tehdä itse.

Hän konkretisoi asiaa mainitsemalla, että injektio- ja infuusiolääkkeiden suuren volyymin teollinen tuotanto Suomessa on päättynyt, mikä vähentää kriittisen steriilivalmistuksen kotimaista osaamista. Ainoastaan sairaala-apteekit ja pieniin erityisvalmisteisiin keskittyvät yritykset jatkavat korkean osaamisen aseptista tuotantoa.

EU on pyrkimyksiään palauttaa lääketuotantoa takaisin Eurooppaan globaalin tuonnin eri riskitekijöiden tähden, mutta prosessi on käytännössä hidas ja vaikea.

2. Toiminnallinen valmius eli järjestelmien ja logistiikan jatkuvuus

Lääkkeiden jakelu ja reseptitietojärjestelmät on rakennettu tehokkuuden varaan, mutta niillä ei ole todellista varajärjestelmää.

Suomessa kaksi suurta tukkuliikettä hoitaa 95% markkinoista, ja apteekkien sähköinen reseptijärjestelmä on täysin digitaalinen.

Jos järjestelmä pysähtyy, apteekit eivät voi auttaa ketään.

Kanerva muistuttaa, että paperireseptien varajärjestelmä poistettiin vuonna 2012, eikä vastaavaa korvaavaa ratkaisua ole. Jos sähkö- tai tietoliikenneyhteydet katkeavat, apteekit eivät pääse käsiksi potilastietoihin eivätkä voi toimittaa lääkkeitä.

Myös logistiikka ja maksuliikenne ovat tänä päivänä riippuvaisia digitaalisista yhteyksistä, kuten monessa muussakin yhteiskunnan toiminnossa.

Lääkehuollon pitää toimia myös silloin, kun mikään muu ei toimi.

3. Hallinnollinen valmius eli johtaminen kriisissä

Kanervan mukaan Suomen suurin puute on hallinnollinen: ei ole yhtä viranomaista, joka johtaa koko lääkehuoltoa kriisitilanteessa. Valvonta, varautuminen ja logistiikka on jaettu useiden viranomaisten ja toimijoiden kesken.

Meillä on tehokas hallinto, mutta ei yhtä tahoa, joka johtaisi koko lääkehuoltoa poikkeusoloissa.

Kriisitilanteessa pitäisi olla selkeät pelisäännöt: kenelle lääkkeitä jaetaan, mitä priorisoidaan ja kuka tekee päätökset.

Ei voi olla niin, että huoltovarmuus perustuu siihen, että toimijat kokoontuvat vapaaehtoisesti ja keskustelevat.

Kolme ohjenuoraa yksilön varautumiseen

Kanerva muistuttaa myös, että huoltovarmuus ei ole vain valtion tai apteekkien tehtävä – jokainen kansalainen on osa varautumista.

 Arjen varautuminen on osa kansallista turvallisuutta.

Lopuksi Kanerva kiteyttää:

Huoltovarmuus ei synny varastoista tai laeista, vaan osaamisesta, yhteistyöstä ja siitä, että toimimme ennen kuin kriisi iskee.

Teksti ja kuvat: Nina Lundahl

Uutiset

Helsingin MN: Vierailu Helsingin Pelastuskoululla 6.5.2026

Joukko Helsingin Maanpuolustusnaisia kokoontui Pelastuskoululle 6.5. tutustumaan koulun toimintaan. Helsingin Pelastuskoulu on Suomen vanhin pelastajia kouluttava oppilaitos, se on perustettu vuonna 1972. Koulusta valmistuu ammattilaisia, jotka kykenevät toimimaan...

Vantaan MN: Kesäkuun jäsenilta – kevätkauden päätös

Nyt on aika kokoontua vielä kerran ennen kesätaukoa ja viettää mukava ilta yhdessä. Kesäkuun jäsenilta – kevätkauden päätös tiistaina 09.06. klo 18.00. Kevätkauden viimeisessä jäsenillassa jatkamme jo perinteeksi muodostunutta peli-iltaa. Luvassa on rentoa...

Vantaan MN: Vierailu Eduskuntaan

Kävimme vierailulla eduskunnassa Susanne Päivärinnan kutsusta keskustelemassa naisten roolista kokonaisturvallisuudessa ja varautumisessa. Saimme kuulla ajankohtaista tilannekuvaa turvallisuudesta sekä kiinnostavia “sisäpiirin” näkökulmia Eurooppa-politiikkaan –...

Vantaan MN: Vierailu Vantaan Energian Jätevoimalaan

Ryhmä Vantaan Maanpuolustusnaisia kävi tutustumassa Vantaan Energian Jätevoimalaan. Sloganilla “Taito tehdä vähemmästä enemmän”-toimiva kiertotalousenergialaitos piti meille loistavan tietoiskun voimalan toiminnasta, kierrätyksestä, energiasta ja sen saamisesta....

Espoon MN: Suomen turvallisuustilanne puhutti kevätkokouksessa

Espoon Maanpuolustusnaisten virallinen Kevätkokous pidettiin Tapiolassa 4.3.2026. Kokousta edelsi EU:n ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhasen pitämä esitys ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista teemoista. Turvallisuusstrategiamme muuttuu...

Share This