Joukko Espoon Maanpuolustusnaisia teki 24.8.2024 päiväretken Hangon seudulle. Pääkohteena oli ns. Harparskoglinja, joka rakennettiin Hankoniemen poikki puolustuslinnoitukseksi talvi- ja jatkosodan välisenä rauhan aikana. Sen tehtävänä oli estää venäläisten hyökkäys Etelä-Suomeen ja ennen kaikkea pääkaupunkiin Helsinkiin. (Lue lisää aiheesta jutun lopussa).
Kävimme Espoon maanpuolustusnaisten kanssa Mannerheimin muistomerkillä Harparskoglinjalla.
Tutustuimme bunkkeriketjun Irma-bunkkeriin, joka on kunnostettu metsänpeitosta ja toimii museona.
Koko Harparskoglinja on koskemattomana maastossa löydettävissä. Kävimme myös panssariesteillä katsomassa isojen kivien mahtavaa rivistöä.
Tutustuimme oppaan johdolla Hangon Rintamamuseoon, johon on yleisnäyttelynä vuosilta 1939-1941 koottu esineitä Hangon pommituksesta, evakuoinnista ja väestön paluusta takaisin Hankoon. Siellä on myös paljon tarinoita Hangon puolustajista ja erilaista esineistöä, aseita ja tykkihalli sota-ajalta. Bunkerblomman -kanttiinissa nautimme hyvät kahvit ja lounasleivät.
Antoisan retken päätimme Hangossa tutustumalla Mannerheimin jonkin aikaa omistamaan kahvilaan Neljän Tuulen Tupaan, jossa aurinko ja tuuli toivottivat meidät tervetulleeksi kauniiseen kahvilaan ihanan merellisessä maisemassa.
Kuvat: Hannele Aalto, Virve Alajoki, Sirpa Rantamäki (klikkaa kuva täysikokoiseksi)
Hankoniemen Harparskoglinja 1940>
Talvisodan päätyttyä Neuvostoliitto vaati Suomen vuokraamaan Hankoniemen sotilastukikohdakseen 30-vuodeksi. Raskaasti aseistetun ja linnoitetun sotilastukikohdan avulla Neuvostoliitto pystyi hallitsemaan Suomenlahden liikennettä ja uhkaamaan myös Suomea selustahyökkäyksellä.
Suomalaiset ymmärsivät vuokra-alueen vaarallisuuden. Sen 5 km pitkälle rajalle ns. Haparskoglinjalle alettiinkin nopeasti rakentamaan linnoitusketjuja. Bunkkereita rakennettiin 5 km matkalle ketjuksi 46 kpl ja panssariesteitä toinen ketju. Koko Hangon rintamalinjalle rakennettiin korsuja ja konekivääripesäkkeitä satoja sekä noin 50 km piikkilankaesteitä. Tämä linnoitus oli niin vahva, että, jatkosodan sytyttyä kesäkuussa 1941, venäläiset eivät tehneet yhtään suurta hyökkäystä panssarein ja tykein tätä Hankoniemen puolustuslinnoitusta vastaan. Myös suomalaiset päättivät, ettei venäläisten voimakkaasti linnoittamalle niemelle kannata lähteä hyökkäämään.
Hangon rintama ulottui Hankoniemen ja siis Harparskoglinjan kummallekin sivustalle yhteensä noin 40 km pitkäksi puolustuslinjaksi. Täällä Hangon saaristossa käytiin pienemmin joukoin kovia taisteluita koko sen vajaan puolen vuoden ajan, minkä taistelut Hangon rintamalla kestivät.
Näin voimme sanoa Harparskoglinjan olevan varautumisen mestariteos, koska se pelasti Helsingin selustahyökkäykseltä, joka olisi voinut muuttaa sodan kulkua. Tämä Hangon puolustustaistelu ansaitsee tulla Suomen sotahistoriassa enemmän tunnetuksi.
Katso YLE Areenan dokumentti Harparskog – Länsirintama Neuvostoliittoon
Teksti: Liisa Sipilä
