Haminassa järjestetty Arjen turvallisuus -kurssi valoi osallistujiinsa varmuutta toimia arjen yllättävissä tilanteissa ja muistutti siitä, kuinka omaa kriisinkestävyyttään voi vahvistaa, kirjoittaa Johanna Vehkaluoto Pyhtään Maanpuolustusnaisista.
Maanpuolustusnaisten Arjen turvallisuus -kurssi järjestettiin MPK:n kurssina Haminassa maaliskuun puolivälissä. Se kokosi Reserviupseerikoulun suojiin yli 30 naista eri puolilta Suomea. Viikonlopun aikana osallistujille tarjoiltiin monipuolinen paketti tietoja ja taitoja, joista on apua niin poikkeustilanteissa kuin tavallisessa arjessakin vastaantulevissa ongelmatilanteissa.
Lauantaiaamuna, kun kurssin johtaja ja MPK:n kouluttaja Minna Torstensson Maanpuolustusnaisten Kaakkois-Suomen piiristä oli ensi toivottanut kurssilaiset tervetulleiksi ja kertonut kurssin järjestelyistä, Jenny Moilanen Kaakkois-Suomen Martoista kertoi Parempi vara -hankkeesta ja perehdytti kurssilaiset kotivaran erilaisiin ulottuvuuksiin.
Monet kuulijoista olivat jo kuulleet kotivaran ytimeen kuuluvista asioista, kuten käytettävissä olevista ruoka- ja vesivarastoista, sekä ruoanlaittoon erikoisolosuhteissa käytettävistä välineistä. Moilanen nosti esiin myös joitakin pieniä, mutta tärkeitä yksityiskohtia, joita kaikki eivät olleet tulleet ajatelleeksi. Kannattaa varmistaa, että kotona on astioita, joita voi käyttää, kun ruokaa valmistetaan esimerkiksi takassa tai nuotiolla.
Moilanen pyysi miettimään myös, miten käy, jos sähköt katkeavat pitemmäksi aikaa suurelta alueelta.
”Kun sähköt katkeavat, menee noin 15 minuuttia, kun ruokakaupat ja pienet liikkeet sulkevat ovensa, kahdessa tunnissa loppuu vedentulo ja tietoliikenteen tukiasemat eivät enää toimi. Kuudessa tunnissa puhelin- ja nettiyhteydet katkeavat ja polttoaineiden jakelu lakkaa eivätkä niitä saa taksit tai bussitkaan”, Moilanen muistutti.
Apteekin ovetkin pysyvät kiinni, eikä lääkkeitä voi ostaa normaalisti.
Kurssin varajohtaja Satu Aurala kertoi kurssilaisille trangian käyttämisestä.
Hätäradio ja katuturvallisuus kiinnostivat
Kurssilaisia kiinnosti myös Moilasen mukanaan tuoma kammella varustettu hätäradio, joka paljastui hyvin monikäyttöiseksi laitteeksi taskulamppuineen ja puhelimenlatausmahdollisuuksineen.
Koteihinsa palattuaan moni kurssilainen kävi varmasti tarkastamassa kotinsa ilmastointiteippitilanteen, koska sille löytyy paljon käyttöä esimerkiksi silloin, kun sähköt katkeavat ja ikkunat pitäisi eristää teipillä. ”Olemme oman elämämme Mac Gyvereita”, Moilanen totesi.
”Oranssi teippi on parasta ikkunoiden tiivistämisessä. Eivät lähde maalit seinistä, kun ne ottaa pois”, tiesi joku kurssilaisista.
Lauantaina kurssilaiset tutustuivat myös katuturvallisuuteen Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston turvallisusalan koulutuksen lehtorin Mika Kiiraman johdolla. Vuosikymmeniä poliisina Kotkassa toiminut Kiirama sai aikaan keskustelun erilaisista vaaratilanteista, joihin kurssilaiset olivat elämänsä aikana joutuneet ja kertoi, miten voisimme omassa arjessa välttyä väkivallan kohtaamiselta kaduilla liikkuessamme.
”Ole valpas ja seuraa ympäristöäsi. Älä mene riskialueille ja kierrä häiritsevät ihmisjoukot”, Kiirama opasti.
Kurssilaisia varoitettiin myös liikkumasta päihtyneenä etenkin yöaikaan ja Kiirama totesi, ettei omia rahojaan kannata esitellä julkisilla paikoilla.
”Jos sinulle tulee tunne, että joku seuraa sinua, pysäytä joku vastaantulija ja kerro hänelle tilanteesta ja jatka matkaa hänen kanssaan tai soita jollekin tuttavalle. Koeta pitää turvallista välimatkaa seuraajaan.”
Läheskään kaikki vastaantulijat eivät ole väkivaltaisia ja hyökkäämässä tavallisten ihmisten kimppuun kadulla. Mistä voisimme päätellä, että meitä vastaan on tulossa väkivaltainen henkilö, joka haluaa meille pahaa?
”Jos vastaantulija kiroilee, haukkuu tai solvaa muita ihmisiä, tuijottaa ja hänen hengityksensä on kiihtynyttä, voi siitä jo päätellä jotakin. Joillakin ihmisillä kasvot kalpenevat, kun he ovat vihaisia. Väkivaltainen ihminen pyrkii uhrinsa lähelle ja saattaa puristaa käsiään nyrkkiin. Jotkut hikoilevat ja saattavat laittaa kädet taskuihinsa”, Kiirama kuvaili.
Tärkeintä on tarkkailla ympäristöään, koska se auttaa väistämään väkivaltatilanteita.
Hihitystä ja harjoittelua
Iltapäivällä kurssilaiset pääsivät opettelemaan itsensä puolustamista Defendo Kotkan ohjaajien Iida Kauralan ja Susanna Pyysalon ohjauksessa. Naiset kertoivat muun muassa sen, mitä eroa on itsepuolustuksella ja hätävarjelulla. Kaurala ja Pyysalo opettivat yleisölleen, miten naiset voivat yrittää väistellä heitä lähestyvää hyökkääjää ja mitä voi tehdä, jos joku käy yllättäen kimppuun. Ohjaajat näyttivät myös, miten omaa päätään voi suojata iskuilta.
Ida Kauranen ja Susanna Pyysalo Defendo Kotkasta näyttävät kurssilaisille, kuinka väkivaltaisen henkilön voi saada tyrkättyä pois kimpustaan.
Kurssilaiset pääsivät kokeilemaan pareittain myös sitä, kuinka ranteeseen tarttuneesta henkilöstä voi irrottautua ja miten kurkkua kuristavat kädet saadaan edes hetkeksi pois kaulalta, jotta hengittäminen helpottuu.
Vaikka vakavalla asialla oltiinkin, saivat hyökkääjiä esittävien harjoitteluparien ilmeet aikaan naurunpyrskähdyksiä. Hihitykset, askelten töminä ja kurssilaisten ähinä täyttivät ilman maneesin salissa, kun naiset tekivät väistöliikkeitä, antoivat iskuja ja yrittivät kuristaa toisiaan vaihtelevalla menestyksellä.
Kurssilaiset olivat niin innostuneita oppimastaan, että 15 vuotta yhdessä treenanneet Kaurala ja Pyysalo joutuivat toppuuttelemaan naisten tiedonjanoa. He eivät halunneet opettaa oppilailleen taitoja, joita nämä eivät olisi ehtineet oppia tarpeeksi hyvin muutaman tunnin aikana.
”Päällekäyvä henkilö saattaa vain ärsyyntyä lisää, jos esimerkiksi häneen kohdistunut potku epäonnistuukin eikä uhri pääsekään pakenemaan”, totesi Kaurala.
Verkkoturvallisuutta ja resilienssiä
Myöhemmin lauantai-iltana päivän harjoitusten uuvuttamat kurssilaiset kokoontuivat vielä opetustilaan kuuntelemaan Noora Koivun luentoa kyberturvallisuudesta, palvelunestohyökkäyksistä, tietomurroista, kiristyshaittaohjelmista ja muista tämän päivän näkymättömistä mutta ikävistä uhkista. Miten hyökkäys tapahtuu? Kuinka käyttäjä huijataan aktivoimaan haittaohjelma?
Koivu muistutti, että tavallinenkin ihminen voi törmätä huijausyrityksiin arjessaan ja kurssilaiset kertoivat hänelle erilaisista saamistaan huijausviesteistä.
Kahdeksan aikaan sunnuntaiaamuna kurssilaiset kokoontuivat jälleen opetustilaan. Reserviupseerikoululla yöpyneet olivat aloittaneet päivänsä jo aikaisemmin siivoamalla tupansa.
”Vähän tuntuvat polvissa ne eiliset harjoitukset ja kyykyt”, totesi joku naisista.
”Ranteet ovat kipeät siitä vääntämisestä”, mietti toinen.
Siitä olikin sitten hyvä lähteä pohtimaan Anna-Maria Sallisen johdolla, miten tärkeitä asioita poikkeustilanteissa ovat ihmisen oma jaksaminen, psyykkinen selviytymiskyky ja kriisinkestävyys. Mutta ensin venyteltiin hieman ja kokeiltiin muun muassa stressitilanteissa auttavaa hengitystekniikkaa.
Kurssille osallistunut Mervi Puro harjoitteli tajuttoman ihmisen laittamista oikeaan asentoon. Uhrina toimi Satu Aurala.
”Kun ihmisellä on stressiä, hänen kiertäjähermonsa ei aktivoidu. Kun se saadaan aktivoitumaan, syke laskee, hengitys syvenee, lihaksisto rentoutuu ja veri virtaa suonissa vilkkaammin”, totesi Sallinen.
Sallisen kanssa kurssilaiset keskustelivat myös ihmisten erilaisista tavoista reagoida poikkeavissa tilanteissa, kuinka jotkut lamaantuvat esimerkiksi onnettomuuden nähdessään täysin ja jotkut pystyvät toimimaan heti järkevällä tavalla ja tärisevät pelästyksensä pois myöhemmin.
Ensiapuharjoituksissa kokeiltiin kiristyssiteen tekemistä
Vatsat täyttäneen brunssin jälkeen kurssilla päästiin ensiapuharjoituksiin. Ensihoitajana työskentelevä Sallinen näytti, miten maassa makaavan ihmisen vointi tarkastetaan ja tajuton ihminen käännetään oikeanlaiseen asentoon.
Sallinen näytti myös, miten verenvuoto voidaan pysäyttää painesiteen avulla ja maneesin salissa kurssilaiset käärivät siteitä toistensa ympärille. Seuraavana vuorossa oli kiristysside, jonka vääntämistä tarpeeksi tiukalle naiset kokeilivat vain omiin jalkoihinsa.
Aktiivinen ryhmä kyseli Salliselta paljon erilaisia asioita ja hän päätyi muun muassa näyttämään, miten nainen voi raahata jalkansa loukanneen isonkin ihmisen kauemmas onnettomuuspaikasta tai metsästä omassa selässään roikottamalla tai palomiehen otteella ja miten armeijassa opetettiin pelastamaan kaveri tulen alta maastossa konttaamalla.
Paloturvallisuusasiaa ja sammutusharjoituksia
Iltapäivällä Kymenlaakson pelastuslaitoksen palotarkastajana työskennellyt Anne-Marie Pakkanen perehdytti naiset kodin paloturvallisuuteen esittämällä aiheeseen liittyvän videon, jonka jälkeen kaikki olivat varmasti vakuuttuneita savukaasujen vaarallisuudesta ja tiedostivat, kuinka nopeasti kotona syttynyt tulipalo voi roihahtaa suureksi ja tuhoisaksi paloksi.
Seuraavaksi kurssilaiset jaettiin kolmeen eri ryhmään ja heidät lähetettiin erilaisille tehtävärasteille, joista yhdellä ryhmät pääsivät kokeilemaan sammutuspeitteen ja vaahtosammuttimen käyttöä Pakkasen valvonnassa. Samalla Pakkanen jakoi tietoa sammutuspeitteistä ja erilaisista sammuttimista sekä niiden käytöstä.
Anne-Marie Pakkanen opetti naisia käyttämään sammutuspeitettä ja vaahtosammutinta.
Rohkeasti kaikki kokeilivat tuulisessa säässä liekehtivän kattilan sammutusta peitteen avulla ja roiskuttivat sammutusvaahtoa sitä varten varattuun altaaseen.
Trangiarastilla kurssin varajohtaja Satu Aurala kertoi ryhmille varautumisessa tärkeän trangian eri osista ja sen käyttämisestä ruuanlaitossa. Pareittain naiset pääsivät kokeilemaan keittimen kokoamista, käyttämistä ja purkamista myös itse.
”Minullahan on trangia kotonakin, mutta se on vielä siinä laatikossa, jossa sen kaupassa ostin. Nyt täytyy harjoitella tätä hommaa kotonakin”, totesi joku kurssilaisista.
Kolmannella rastilla Sallinen esitteli monilta julkisilta paikoilta löytyvien defibrillaattoreiden toimintaan ja kurssilaiset pääsivät kokeilemaan elvyttämistä sitä varten paikalle tuoduilla nukeilla.
Tehtävärastien jälkeen oli iltapäiväkahvien ja loppukiitosten aika, ja kurssin osanottajat pääsivät palaamaan koteihinsa.
Teksti ja kuvat: Johanna Vehkaluoto
