Haasteellinen kevät on jäämässä taakse ja laskeudumme pikku hiljaa keskikesän lomailukauteen. Kevään aikana etätyö tuli monelle osaksi arkea, mikä tarkoitti eristäytymistä totutusta työyhteisöstä. Lisäksi korona sulki julkisia tiloja ja vaikutti laajasti moniin elämän osa-alueisiin. Odotetut lomamatkat peruuntuivat, varatut konsertti- ja teatteriliput jäivät käyttämättä eivätkä yhteiset viivähtämiset kahvikupposen äärellä voineet toteutua. Oli luovuttava arjen turvallisista rutiineista, eikä se kaikilla varmastikaan sujunut kivuttomasti.
Etätyön ohella moni koki vielä raskaampana harrastustoiminnan loppumisen. Aktiivinen vapaa-ajan toiminta hiljeni ja oli luovuttava säännöllisistä liikuntamuodoista tai muista aktiviteeteistä, joilla on tottunut täyttämään vapaa-aikansa. Juuri se osa elämästä, joka tuo iloa ja hyvinvointia ja auttaa jaksamaan työelämän ja arjen haasteissa.
Suomalaiseen yhteiskuntaan on sisäänrakennettuna vapaus valita, miten toteuttaa itseään ja harrastaa. Monelle vapaaehtoistyö liittyy vahvasti harrastustoimintaan joko niin, että tehdään järjestötyötä tai muuten osallistumalla yhteisiin talkoisiin.
Vapaaehtoistyötä tekevien suomalaisten määrästä on erilaisia arvioita. Sanotaan, että jopa puolet suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. Syitä vapaaehtoistyön tekemiseen löytyy yksilötasolla lukuisia, kuten halu auttaa, halu oppia ja kokea uutta ja että se on palkitsevaa ja tuottaa hyvää mieltä itselle ja toisille. Edellä olevat perustelut on helppo tunnistaa, mutta hyvin suuressa merkityksessä vapaaehtoistyöhön lähdettäessä ovat ystävät, toiminta yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa.
Tänä päivänä yleisesti arvellaan, että vapaaehtoistyö ei enää kiinnosta ja että talkoisiin on vaikea saada porukkaa. Kuitenkaan se ei ole koko totuus. Vapaaehtoistyö ja halu yhdessä tekemiseen elää edelleenkin vahvasti suomalaisten keskuudessa, tosin vapaaehtoistyöhön aktivoiminen vaatii enemmän ponnisteluja. Ilmeistä on, että järjestöjen toiminnassa tulisi purkaa vanhoja rakenteita ja uudistua, jotta toiminnassa mukana olevien kiinnostus säilyy ja uusia toimijoita saadaan mukaan. Merkittävänä vapaaehtoistoiminnan organisoijana Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (VaPePa) on hieno osoitus siitä, miten 53 jäsenjärjestön muodostama vapaaehtoisten auttajien verkosto vahvistaa meidän kaikkien turvallisuutta. Tähän järjestökenttään kuuluvat myös maanpuolustusnaiset ja moni jäsenistämme onkin löytänyt mieluisan tehtävän VaPePan toiminnan piiristä.
Maanpuolustusnaisten toiminta perustuu aatteelliselle arvopohjalle ja liittomme on ns. aatteellinen yhdistys. Yhteinen aate ja samanhenkisyys kantavat vaikka yhdistystasolla toiminta voi olla hyvinkin monipuolista toimintaa. Yhdistyksissä kulloinkin vastuussa olevat toimijat voivat muokata yhdistyksen toimintaan oman osaamisen ja verkostojen mukaan. Lisäksi jokaisen yhdistyksen on peilattava toimintaansa omaan toimintaympäristöön.
Vuoden 2020 kevät osoitti todeksi historian kirjoista tutuksi tulleen suomalaisten sisun ja vahvan tahdon toimia yhteisen päämäärän hyväksi. Kevään viikkoina suomalaiset toimivat valtiovallan määräämien rajoitusten, vahvojen suositusten ja toimintaohjeiden mukaisesti yhteisenä rintamana ja maan johdolla oli koko kansan tuki. Onko nytkin syytä puhua suomalaisten aikaansaamasta koronakevään ihmeestä?
Mutta kaikella on aikansa, on aika tehdä työtä ja aika levätä. Nyt, kun lähestymme kesän korkeaa hetkeä, on aika levon. Annetaan kesäisten tuulien vahvistaa mieltä ja iloitaan, ”Kesäyö kun sykkii pientä, hentoa, voimaa”.
Leena Hietala
Viestintätyöryhmän jäsen
